Sähköauton latausaseman hankkiminen uudisrakennukseen onnistuu helposti, kun tarvittavat asiat on selvitetty etukäteen. Marraskuussa 2020 voimaan tulleen lain mukaan uudisrakennuksen parkkipaikat täytyy varustaa latausmahdollisuudella, jos rakennuksen lupahakemus on laitettu vireille 11.3.2021 tai sen jälkeen ja rakennuksen yhteyteen tehdään viisi parkkipaikkaa tai enemmän.
Latausmahdollisuuden hankkiminen on siis ajankohtainen asia lähes kaikille uusille kerrostalo- ja rivitalorakennuksille. Kannattaa myös huomioida, että laki velvoittaa vain latausmahdollisuuden asentamisen uudisrakennuksiin. Itse latausasemaa ei siis täydy asentaa, jos sitä ei tarvita.
Insinööritoimisto Neulanen suunnittelee uudisrakennusten sähköauton latausvalmiuden huolellisesti ja pitkän kokemuksen pohjalta. Tiedämme, mitä suunnittelussa täytyy ottaa huomioon ja miten latausvalmius suunnitellaan mahdollisimman kustannustehokkaaksi.
Seuraavaksi käymme läpi kolme asiaa, joita taloyhtiön kannattaa miettiä ennen latausmahdollisuuden hankkimista.
1. Mitä rakennuksen yhtiöjärjestyksessä sanotaan latausasemien mittaamisesta?
Sähköauton latausasemien mittaustapa kannattaa ottaa huomioon jo latausmahdollisuuden suunnitteluvaiheessa. Latausasemien sähkönkulutusta voidaan mitata joko jokaisen asunnon omalla sähkömittarilla tai sitten niin, että kaikkien latausasemien sähkönkulutusta mitataan kiinteistön yhteisellä mittarilla.
Kiinteistön mittarilla toteutettu latausasemien mittaus tarkoittaa sitä, että latausasemien sähkölasku tulee kaikkien asukkaiden maksettavaksi. Yksilöity mittausjärjestelmä puolestaan mahdollistaa jokaisen asukkaan sähkönkulutuksen seurannan erikseen.
Yksilöity mittaus voidaan toteuttaa joko vetämällä oma johto jokaiselle latauspaikalle asunnon oman sähkömittarin kautta tai digitaalisen tunnisteen avulla. Oman johdon vetäminen jokaiselle latauspisteelle vaatii enemmän resursseja kuin kiinteistön mittarilla toteutettu mittaus mutta se on varma mittaustapa.
Digitaalinen tunniste voi olla esimerkiksi avaimenperä, jonka avulla kuitataan lataus aloitetuksi. Tunnisteen avulla asukkaiden latausmääriä voidaan siis seurata, vaikka mittareita olisikin vain yksi.
Kannattaa siis olla tarkkana, mitä yhtiöjärjestykseen on kirjattu latausasemien sähkönkulutuksen mittaamisesta. Toteutustavalla on väliä.
2. Mikä on sopiva latausaseman teho ja tarvitaanko kuormanhallintaa?
Kuormanhallintaa tarvitaan, jos taloyhtiö aikoo tulevaisuudessa hankkia tavallista tehokkaampia latausasemia tai suuren määrän pienitehoisia asemia.
Sähköauton latausasemien kuormanhallinta tarkoittaa sitä, että latausasemien tehoa säädetään sen mukaan, miten paljon kiinteistö käyttää sähköä. Jos kiinteistön sähkönkulutus on korkea, kuormanhallinta säätää latausaseman tehoa pienemmäksi. Tällä tavalla estetään pääsulakkeen ylikuormittuminen.
Keskiverto autoilija ajaa Suomessa noin 14 000 kilometriä vuodessa, eli noin 40 kilometriä päivässä. Olettaen, että sähköauto pystyy vastaanottamaan lataustehon täydellä kapasiteetilla, 3,7kW latausasemalla pystyy lataamaan noin 20km/tunti keskimääräisellä kulutuksella laskettuna. Vastaavasti 22kW latausasemalla pystytään lataamaan noin 110km/tunti.
3,7kW tehoinen latausasema on siis sopivan tehokas keskiverto autoilijalle. Tätä suurempi tehoinen latausasema voi tulla kyseeseen, jos sähköautolla ajetaan tavallista enemmän. Suurempi tehoinen latausasema vaatii toimiakseen myös kuormanhallinnan.
3. Miten käytännön toteutus tehdään?
Käytännössä latausvalmius pystytään rakentamaan kahdella tavalla uudisrakennukseen. Parkkipaikan lämmitystolppiin voidaan asentaa tavallista paksumpi kaapeli, jolloin lämmitystolpan päähän voidaan tarvittaessa asentaa latausasema. Vaihtoehtoisesti parkkipaikoille voidaan vetää lämmitystolpan kaapelin lisäksi erillinen putki, jonne latausaseman kaapelin saa tarpeen vaatiessa asennettua myöhemmin.
Kaksi tapaa latausvalmiuden toteutukseen
- Paksumpi kaapeli lämmitystolpille
- Erillinen putki latausasemien kaapelille
Molemmat tavat täyttävät lain vaatimukset, joten kumpikin on yhtä hyvä tapa toteuttaa latausvalmius. Niissä on kuitenkin eroavaisuuksia. Erillisen putken vetäminen parkkipaikalle on yleensä halvempi vaihtoehto, koska silloin latauskaapelia ei tarvitse asentaa.
Paksumman kaapelin hankkimien lämmitystolpille on helpompi keino toteuttaa latausvalmius, kun itse latausaseman asennus tulee ajankohtaiseksi. Silloin kaapelointia ei tarvitse enää toteuttaa, koska se on jo valmiina. Riittää, että latausaseman asentaa lämmitystolpan päähän.
Kysy lisää sähköauton latausvalmiuden suunnittelusta
Sähköauton latausvalmius täytyy suunnitella aina ammattilaisen toimesta, jotta lopputulos olisi toimiva ja laadukas. Osaavalla suunnittelulla voidaan myös pienentää latausvalmiuden rakentamisen kustannuksia.
Voit kysyä neuvoa Insinööritoimisto Neulaselta, jos suunnitelmissasi latausvalmiuden hankkiminen uudisrakennukseen. Otamme huomioon lain vaatimukset, käytännön toteutuksen ja mahdollisen kuorman hallinnan. Pystymme toteuttamaan myös kokonaisen kerrostalo- tai rivitalorakennuksen sähkösuunnittelun. Saat siis tarvittaessa kaiken sähkösuunnittelun yhdeltä toimijalta!
