Hoivakotien talotekniikassa on paljon yhteistä tavallisten asuinrakennusten sekä majoitusrakennusten kuten esimerkiksi hotellien talotekniikan kanssa. Näistä poiketen hoivakotien erityispiirtenä ovat kuitenkin asukkaat, jotka ovat monesti iäkkäitä ja heillä voi olla muistisairauksia tai muita toimintakykyä alentavia vaivoja. Tämä asettaa korkeat vaatimukset erityisesti rakennuksen turvallisuudelle ja helppokäyttöisyydelle. Tässä artikkelissa on käyty läpi, mitä asioita hoivakotien LVI- ja sähkösuunnittelussa tulee huomioida, jotta lopputuloksena on toimiva, viihtyisä ja turvallinen hoivakoti. Samat asiat pätevät hyvin pitkälle myös muihin erityisasumisen muotoihin hoivakotien ollessa kuitenkin yleensä tekniikan puolesta vaativin.
Välillä erityisesti tekniikan ihmisillä menevät iäkkäiden erityisasumisen termit sekaisin ja aluksi on hyvä käydä läpi, mitä hoivakoti tarkoittaa ja miten se eroaa esimerkiksi palvelutalosta tai senioritalosta. Mikäli nämä termit ovat tuttuja, niin voit suoraan hypätä turvajärjestelmistä kertovaan kappaleeseen.
Edellä mainituista senioritalo on kevyin vaihtoehto ja sillä tarkoitetaan asuintaloa, joka on suunniteltu ja suunnattu iäkkäämmille ihmisille, jotka pystyvät edelleen asumaan omin avuin.
Palvelutalossa puolestaan senioritaloon on yhdistetty kattava palvelutarjonta ja esimerkiksi siivous- tai ateriapalveluja voi tilata helpottamaan arkea. Lisäksi palvelutaloissa on myös hoitohenkilökuntaa paikalla ainakin päivisin.
Hoivakodin asukkaat puolestaan eivät enää kykene asumaan itsenäisesti ja hoivakodissa heille on tarjolla kaikki arjen palvelut sekä ympärivuorokautinen hoito. Vanhainkoti ja hoivakoti ovat käytännössä sama asia, mutta nykyisin hoivakoti on yleisimmin käytetty termi.
Hoivakotien ohella nousee usein esille myös termi ryhmäkoti. Ryhmäkoti tarkoittaa hoivakodin sisällä olevaa pienempää n. 10 – 15 henkilön asuinosastoa, joita voi olla hoivakodin koosta riirppuen yksi tai useampi. Esimerkiksi 30 paikkainen hoivakoti voi sisältää 2 kappaletta 15 paikkaisia ryhmäkoteja, joista molemmilla on omat asuinhuoneet, yhteistilat sekä hoitajat.
Turvajärjestelmät huolehtivat asukkaiden turvallisuudesta
Kuten edellä todettiin, asukkaiden ikä ja mahdolliset toimintakykyä alentavat sairaudet nostavat turvallisuuden yhdeksi tärkeimmistä tavoitteista lvi- ja sähkösuunnittelussa. Hoivakodeissa tätä tavoitetta palvelee useampia turvajärjestelmiä.
Yleisimpiä turvajärjestelmiä hoivakodeissa ovat lukitus- ja kulunvalvontajärjestelmät, kameravalvontajärjestelmät, poistumistievalaistusjärjestelmät, palonturvallisuutteen liittyvät järjestelmät sekä hoitajakutsujärjestelmät. Toteutukseltaan nämä eivät muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta eroa muiden rakennustyyppien vastaavista järjestelmistä. Hoitajakutsujärjestelmää toki harvemmin löytyy hoiva-alan rakennusten ulkopuolelta.
Lukitusjärjestelmän osalta hoivakodeista löytyy poikkeus tavanomaisesta asuinrakennuksen toteutuksesta, sillä järjestelmän tarkoituksena on pitää sekä kutsumattomat vieraat ulkopuolella, mutta myös asukkaat sisäpuolella. Käytännössä siis ovissa ei ole sisäpuolella tavallisia avauspainikkeita, vaan niistä pääsee liikkumaan ainoastaan avaimella tai kulkutunnisteella. Tämä ominaisuus on tärkeää huomioida hätätilanteissa ja esimerkiksi palohälytyksen aikana ovet tulee suunnitella avautumaan automaattisesti, jotta niiden kautta voidaan poistua turvallisesti.
Hoivakodeissa asukkaiden paloturvallisuutta valvoo useimmiten hätäkeskukseen yhteydessä oleva paloilmoitinjärjestelmä. Alle 25 paikkaisissa hoivakodeissa on paloturvallisuusasetuksessa sallittu myös pelkkä palovaroitinjärjestelmä, mutta toki näissäkin on hyvä harkita, olisiko syytä panostaa kattavampaan paloilmoitinjärjestelmään. Myös näiden järjestelmien suunnittelu noudattaa pääosin samoja periaatteita kuin muissakin rakennuksissa. Joskus hoivakodeissa on kuitenkin asunnoissa omat keittiöt, jolloin paloilmaisimen sijoitteluun sekä oikean tyypin valintaan on syytä kiinnittää suunnitteluvaiheessa erityistä huomiota, jotta vältytään kokkailujen aiheuttamilta turhilta hälytyksiltä.
Yleisesti kaikista turvajärjestelmistä on tärkeää tietää jo suunnitteluvaiheessa, millaisia järjestelmiä halutaan ja missä laajuudessa, jotta niille voidaan suunnitella tarvittavat kaapeloinnit ja varaukset. Esimerkkinä hoitajakutsujärjestelmiä löytyy asukkaan itse tekemään hälytykseen perustuvia, mutta myös asukkaan sijainnin paikantavia järjestelmiä, jotka hälyttävät automaattisesti asukkaan poistuttua tietyltä alueelta. Näistä sijainnin paikantava järjestelmä vaatii myös paikannuslaitteiden suunnittelun rakennukseen.
Paloturvallisuus huomioidaan kaikessa talotekniikassa
Paloturvallisuuden osalta hoivakodit ovat vaativia kohteita eikä paloturvallisuus rajoitu talotekniikassa ainoastaan palosta hälyttämiseen. Hälyttämisen lisäksi talotekniikalla pyritään estämään palon ja savukaasujen leviämistä palo-osastosta toiseen sekä monesti hoivakoteihin suunnitellaan myös pikapalopostit tai sprinklerilaitteisto, joilla palo pyritään sammuttamaan heti alkuunsa.
Palon leviämisen estämisessä pyritään ensisijaisesti välttämään tekniikan läpivientejä palo-osastoiduista rakenteista. Käytännössä näitä läpivientejä joudutaan kuitenkin aina tekemään, jolloin olennaista on valita oikeat palokatkotuotteet, jotta palo-osastointi ei heikenny. Myös käytettävät putki- ja eristemateriaalit tulee valita siten, että ne eivät lisää tarpeettomasti palokuormaa ja edesauta palon tai savun leviämistä rakennuksessa.
Ilmanvaihdon suunnittelussa on paloturvallisuuden kannalta erityisen tärkeä varmistaa, että savukaasut eivät pääse leviämään kanaviston kautta palo-osastojen sekä palo-osastojen sisällä olevien asuinhuoneiden välillä. Tällä pyritään varmistamaan palotilanteessa turvallinen rakennuksesta poistuminen kaikille asukkaille. Pääsääntöisesti palo-osastojen välinen savunrajoitus tehdään palopelleillä, mutta asuntojen välisen savunrajoitukseen on myös muita vaihtoehtoja.
Hoivakodeissa, joissa iv-konehuone sijaitsee ullakolla tai muuten asuinhuoneiden yläpuolella voidaan asuntojen välisessä savunrajoituksessa hyödyntää niin sanottua kuristussääntöä, jolloin oikein mitoitetut ilmanvaihdon päätelaitteet yksistään estävät riittävällä tasolla savun leviämisen huoneesta toiseen.
Yksikerroksisissa hoivakodeissa, joissa iv-koneet sijaitsevat samassa tasossa asuinhuoneiden kanssa, savunrajoitus on perinteisesti toteutettu palopelleillä. Nykyään vaihtoehtona palopelleille ovat myös mekaaniset takaisinvirtaussuojat, jotka ovat edullisempia eivätkä vaadi puhtaanapidon lisäksi muuta huoltoa. Takaisinvirtaussuojia käytettäessä ilmanvaihtokoneet pidetään palotilanteen aikana päällä, mikä omalta osaltaan pienentää palopaineen haittoja sekä tukee savunpoistoa.
Miellyttävät olosuhteet ovat myös terveystekijä
Hoivakodeissa sisäolosuhteet eivät ole ainoastaan mukavuusasia vaan myös tärkeä terveystekijä. Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan lämpötilan kohotessa yli 24 °C kuolleisuus voi kasvaa jopa 2 – 4 % jokaista lämpöastetta kohti. Tutkimukset osoittavat, että riskiryhmää ovat erityisesti yli 65-vuotiaat sekä sydän- ja hengityselinsairauksia sairastavat. Kun otetaan huomioon nykyiset kesät ja pitkät hellejaksot, niin voidaan helposti todeta, että erityisesti hoivakodeissa hyvien sisäolosuhteiden varmistaminen on äärimmäisen tärkeää.
Ensisijaisesti liikaa lämpenemistä pyritään hallitsemaan passiivisilla keinoilla, kuten ikkunoiden sälekaihtimilla tai auringonsuojakalvoilla. Myös ilmanvaihtoa voidaan hyödyntää viilentämiseen ilman erillistä jäähdytyslaitteistoa yötuuletuksen avulla. Käytännössä tämä tarkoittaa, että rakennusautomaatio tehostaa ilmanvaihtoa, kun ulkolämpötila on matalampi kuin sisälämpötila eli useimmiten yöaikaan. Näillä keinoilla usein täytetään viranomaisten asettamat minimivaatimukset rakennuksen sijainnista ja arkkitehtuurista riippuen. Sekä asuinmukavuuden että terveysturvallisuuden vuoksi on kuitenkin syytä harkita rakennuksen varustamista jäähdytyslaitteistolla.
Hoivakotien jäähdytyksessä vähimmäistasona voisi pitää asukkaiden yhteisten oleskelutilojen varustamista ilmalämpöpumpulla. Ilmastonmuutos on kuitenkin muuttanut Suomenkin kesiä ja pitkät hellejaksot ovat nykyään enemmän sääntö kuin poikkeus. Lisäksi tulevaisuudessa hellejaksot tulevat todennäköisesti olemaan entistä kuumempia ja pidempiä sekä niitä on useammin. Tämän vuoksi laajempaa ja myös asuinhuoneet kattavaa jäähdytysjärjestelmää on syytä harkita tosissaan. Tämä voidaan helposti toteuttaa varustamalla ilmanvaihtokoneet jäähdytyspattereilla, jolloin jäähdytyksen tuottamiseen voidaan hyödyntää ulos sijoitettavaa liuosjäähdytintä tai maalämpökohteissa ilmaista maaviileää. Myös sisäänrakennetulla kompressorilla varustetut koneet ovat hyvä ratkaisu.
Usein hoivakodeista löytyy myös tiloja, jotka vaativat käyttötarkoituksensa vuoksi jäähdytystä. Tällaisia ovat esimerkiksi laitekuormien vuoksi lämpenevät keittiö- sekä pyykkihuoltotilat ja tasaista lämpötilaa vaativa lääkesäilytyshuone. Näidenkin jäähdytys voidaan toteuttaa ilmalämpöpumpuilla, jos rakennuksessa ei ole muuta jäähdytysjärjestelmää. Tällöin laitevalinnassa on tärkeää huomioida, että ilmalämpöpumppu pystyy jäähdyttämään myös talvella, sillä tämä ei kaikilla laitteilla ole mahdollista.
Hoivakotien valaistukselta tarvitaan muunneltavuutta
Lämpötilan lisäksi valaistuksella on suuri merkitys viihtyvyyteen. Hoivakodit ovat yhtä aikaa sekä asukkaiden koteja että terveydenhuollton ammattilaisten työpaikkoja. Tämän takia hoivakotien valaistukselta haetaan usein sekä kodinomaisuutta että tarvittaessa myös tehokkuutta.
Valaistuksen kodinomaisuutta tavoiteltaessa hyvä perusratkaisu on suunnitella asuinhuoneisiin ainakin yksi himmennettävä kiinteä valaisin, jota on mahdollista käyttää myös yövalona sekä perinteinen valaisinpistorasia, johon asukas voi halutessaan tuoda oman tutun valaisimen. Näiden rinnalle voidaan lisätä kiinteitä valaisimia, jotta saadaan tarvittaessa tehokkaampi valaistus.
Yhteistilojen ja käytävien osalta valaistuksen liika laitosmaisuus vältetään tehokkuudesta tinkimättä himmenettävillä valaisimilla. Himmennys voidaan toteuttaa perinteisillä käsikäyttöisillä kytkimillä, mutta helppokäyttöisyyden vuoksi nykyään suositaan usein automaattista valaistuksenohjausta. Esimerkiksi yöllä käytävien valot voidaan pitää pois päältä, mutta ohjata liiketunnistimella himmeälle ja vastaavasti pitää päivällä normaalitilanteessa himmeällä, mutta ohjata liiketunnistimella täydelle teholle. Tällaisia pelkästään käytävät ja yhteistilat kattavia valaistuksenohjauksia voidaan toteuttaa myös suhteellisen kevyesti esimerkiksi paikallisella DALI:lla.
Valaisintyyppeinä hoivakodeissa voidaan käyttää hyvin pitkälle samoja valaisimia, mitä muissakin asuinrakennuksissa ja esimerkiksi led-paneelit toimivat monessa tilassa. Alakattoon asennettavat moduulivalaisimet ovat myös yleisiä käytävillä, yhteistiloissa ja toimistoissa, jos käytössä on t-listakatto.
Rauhallinen äänimaailma on tärkeä osa viihtyvyyttä
Monesti vähemmälle huomiolle jäävä, mutta olennaisesti viihtyvyyteen vaikuttava asia on äänimaailma. Erityisesti asukkaiden omissa asuinhuoneissa tulisi olla mahdollisimman rauhallinen tunnelma eikä äänet saisi kantautua ulkopuolelta asuntoon tai asunnosta ulkopuolelle. Talotekniikan osalta ääniin liittyen tulee huomioda kaksi asiaa; tekniikka itsessään ei saa aiheuttaa liikaa ääntä, mutta se ei myöskään saa myötävaikuttaa äänien leviämiseen tilasta toiseen.
Tekniikan osalta hoivakodeissa selvästi eniten ääntä huonetiloihin aiheuttaa ilmanvaihto. Ilmanvaihdon osalta äänitasot pidetään aisoissa sopivan väljällä iv-koneiden, kanaviston sekä päätelaitteiden mitoituksella. Nykyiset suunitteluohjelmat laskevat äänitasot varsin tarkasti, joten niiden avulla voidaan helposti varmistua suunnitteluratkaisujen toimivuudesta. Pelkkiin suunnitteluohjelman raportteihin ei kuitenkaan kannata tuudittautua vaan hyvä suunnittelija ymmärtää äänilaskennassa kokonaisuuden kuten mm. huoneen koon, pintamateriaalien ja kalustuksen vaikutuksen äänimaailmaan. Huolellisella suunnittelulla ja kokonaisuuden ymmärtämisellä vältetään ikävät yllätykset.
Ilmanvaihdolla on myös suuri vaikutus äänien leviämisessä tilasta toiseen. Tässäkin huolellinen kanaviston suunnittelu ja äänenvaimentimien sijoittelu on avainasemassa. Toinen olennainen asia on putkiläpivientien sekä seinään upotettavien sähkökalusteiden sijoittelu. Erityisesti asuinhuoneissa näiden kanssa tulee olla tarkkana. Toki läpiviennit on aina mahdollista tiivistää äänitiiviiksi, mutta käytäntö on osoittanut, että se ei aina ole helppoa. Varmin ja tiivein ratkaisu ratkaisu on edelleen ehjä tiivis pinta. Paras vaihetoehto onkin jo suunnitteluvaiheessa miettiä läpivientien paikat ja sähkökalusteiden sijoittelut niin, että ne pyritään minimoimaan asuinhuoneiden välisiltä seiniltä.
Pienet yksityiskohdat pitävät huolen arjen sujuvuudesta
Helppokäyttöisyyteen liittyen hoivakodeista löytyy paljon pieniä asioita, joita ei aina tule edes ajatelleeksi. Esimerkiksi jo yhdessä wc-tilassa voi olla useampi arkea helpottava talotekniikan ratkaisu: Korkeussäädettävä allas varmistaa, että myös pyörätuolilla kulkeville käsienpesu on helppoa ja turvallista; korkeamman malliselle wc-istuimelle on helpompi istuutua ja nousta pois; lämpötilanrajoittimella varustetulla hanalla kädet eivät vahingossa pala sekä ylimääräinen lattiakaivo eli ns. tulvakaivo minimoi vesivahingon riskin, jos varsinainen kaivo tukkeutuu.
Toinen esimerkki usein käytetystä arkea helpottavasta, mutta näkymättömästä tekniikasta on induktiosilmukka, joka yhteistiloihin sijoitettuna auttaa kuulolaitteen omistavia kuulemaan paremmin.
Toimiva rakennusautomaatio varmistaa, että rakennus toimii suunnitellusti ilman turhaa energiankulutusta
Kuten artikkelista käy ilmi, nykyaikainen hoivakoti sisältää varsin paljon tekniikkaa. Täytyy kuitenkin muistaa, että pelkästään hyvät tekniset ratkaisut eivät riitä, jos ne eivät toimi suunnittellusti. Yhtä lailla itse talotekniikan lisäksi on siis syytä panostaa sen ohjaukseen rakennusautomaatiolla.
Nykyään rakennusautomaatioon on mahdollista liittää käytännössä kaikki rakennuksen tekniikka. Aina tämä ei toki ole tarpeellista tai järkevääkään ja automaatioon laajuus tulee suunnitella aina kohdekohtaisesti. Kattavalla ja hyvin suunnitellulla rakennusautomaatiojärjestelmällä on kuitenkin monia hyötyjä.
Ensimmäisenä ja tärkeimpänä hyötynä on rakennuksen toimivuuden varmistaminen. Käytännössä automaatio huolehtii, että rakennuksen tekniikka toimii suunnitellun mukaisesti ja halutut olosuhteet toteutuvat. Yksinkertaisimmillaan tämä tarkoittaa, että ilmanvaihto pitää sisäilman laadun hyvänä ja lämmitys sekä jäähdytys sisälämpötilan sopivalla tasolla. Vastaavasti myös mahdollisista häiriötilanteista saadaan välittömästi tieto automaation kautta, jolloin ne voidaan korjata ennen kuin niistä aiheutuu suurempaa haittaa.
Toinen ja erityisesti nykypäivänä korostuva automaation hyöty on energiatehokkuuden parantaminen. Hyvin suunnitteltu automaatio ei siis ainoastaan varmista, että rakennus toimii suunnittellusti, mutta myös huolehtii, että tämä tapahtuu pienimmällä mahdollisella energiankulutuksella. Nykyään kiinteistönomistajille on tarjolla myös palveluita, joissa rakennuksen energiankulutusta optimoidaan jatkuvasti mm. tekoälyn avulla rakennusautomaatiojärjestelmää hyödyntäen.
Kolmantena automaation hyötynä on, että rakennusta voidaan valvoa ja ohjata etänä. Nykyiset valvomo-ohjelmistot ovat helppokäyttöisiä ja niitä voidaan käyttää puhelimen, tabletin ja tietokoneen nettiselaimella. Etäkäytön hyöty korostuu etenkin syrjäseutujen pienemmillä paikkakunnilla, joissa ei välttämättä ole tarvittavaa teknistä osaamista mahdollisten ongelmien paikantamiseen ja korjaamiseen. Tälloin ongelmien ilmetessä automaation kautta voidaan paikantaa mahdollinen syy ja suoraan lähettää oikean alan ammattilainen oikeiden osien kanssa paikalle ilman erillistä vianetsintäkäyntiä. Ja parhaassa tapauksessa ongelma voidaan korjata kokonaan etänä säätöarvojen tai ohjelman muutoksilla.
Kysy lisää hoivakotien LVIS-suunnittelusta
Onko sinulla käynnistymässä hoivakotiprojekti, johon tarvitset LVI- tai sähkösuunnittelua? Ole meihin yhteydessä, niin keskustellaan lisää miten voisimme olla avuksi projektissasi. Teemme hoivakotien LVIS-suunnittelua koko Suomen alueella.
