Vuosi 2024 on lähtenyt käyntiin kaksijakoisissa tunnelmissa. Uusi vuosi tuo mukanaan aina uudet mahdollisuudet, mutta varmasti monien mielessä päällimmäisenä on markkinatilanne ja rakennusalan haasteet. Polttava kysymys kuuluu tapahtuuko käänne tänä vuonna vai joudutaanko odottamaan vuoteen 2025. Tässä artikkelissa emme kuitenkaan ruodi markkinatilannetta tarkemmin, vaan käymme läpi kolme talotekniikkaan liittyvää asiaa, mitä odotamme ja seuraamme vuonna 2024.
Uusi rakentamislaki
Nostimme uuden rakentamislain hyväksymisen vuoden 2023 merkittävimmäksi asiaksi ja näin teemme myös vuoden 2024 osalta. Tämän vuoden aikana odotamme erityisesti Ympäristöministeriön uusia lakia täydentäviä asetuksia. Talotekniikan näkökulmasta erityisen mielenkiintoisia ovat:
- Asetus rakennuksen ilmastoselvityksestä ja materiaaliselosteesta
- Asetus rakennuksen tietomallien toimittamisesta
Näistä ensimmäisessä säädetään muun muassa ilmastoselvityksen ja materiaaliselosteiden sisällöstä sekä miten hiilijalanjälki otetaan suunnittelussa ja rakentamisessa huomioon. Tietomallia koskevassa asetuksessa puolestaan säädetään suunnittelussa laadittavan tietomallin sisällöstä.
Uusien asetusten lisäksi nykyinen hallitus aikoo tehdä myös itse lakiin muutoksia ennen sen voimaantuloa. Merkittävänä muutoksena rakentamisluvan käsittelylle halutaan asettaa 3 kuukauden määräaika. Lisäksi muun muassa vaatimus ilmastoselvityksestä ja materiaaliselosteesta halutaan poistaa pientaloilta ja korjauksista.
Tekoäly rakennusalalla
Viimeistään vuoden 2022 lopussa julkaistu ChatGPT nosti tekoälyn kaikkien tietoisuuteen. Tämän jälkeen erityisesti ohjelmistoyritykset ovat tuoneet kilpaa AI-ominaisuuksia omiin sovelluksiinsa ja mediassa on pohdittu tuoko tekoäly mukanaan seuraavan teollisen vallankumouksen. Siksi seuraamme erityisellä mielenkiinnolla minkälaisia tekoälysovelluksia vuosi 2024 tuo mukanaan rakennus- ja talotekniikka-alalle.
Hyvä esimerkki yksinkertaisesta, mutta käytännöllisestä tekoälyn sovelluksesta on vuoden 2023 lopussa Rakennustiedon julkaisema RT-kortiston tekoälyassistentti. Tekoälyassistentti auttaa helposti löytämään oikean tiedon valtavasti RT-korttien massasta. Tällaisia sovelluksia toivoisimme myös näkevämme lisää. Kuten esimerkiksi artikkelistamme LVI-suunnittelua ohjaavat lait ja määräykset voi huomata, niin tietoa löytyy paljon ja useista eri paikoista. Tekoälyn avulla oikean tiedon etsimiseen kuluva turha aika voitaisiin poistaa.
Tekoälystä on myös tärkeä muistaa, että se on käytännössä yhtä hyvä kuin sen käytössä olevan datan laatu ja määrä. Siksi onkin mielenkiintoista nähdä pidemmällä aikavälillä, miten uuden rakentamislain myötä tulevaa kansallista rakennetun ympäristön tietojärjestelmää Ryhtiä voidaan hyödyntää erilaisissa tekoälysovelluksissa. Kun Ryhtiin tallennetaan käytännössä kaikkien rakennettavien kohteiden suunnitelmat tietomallimuotoisena, niin käyttöön tulee valtava määrä dataa hyödynnettäväksi.
Sisäolosuhteiden merkitys kasvaa
Viime vuosina pinnalla olevia aiheita ovat olleet sisäilmaongelmat sekä rakennusten kosteudenhallinta. Kosteudenhallinnan kehittämiseksi on myös tehty paljon töitä, joista yhtenä esimerkkinä on Oulussa kehitetty Kuivaketju10-toimintamalli. Voidaan todeta, että kosteudenhallinta on varmasti paremmalla tasolla mitä 5 – 10 vuotta sitten, vaikka siinäkin on vielä varmasti tekemistä. Olisiko tänä vuonna sisäilman ja kosteusongelmien lisäksi aika kiinnittää katse laajemmin sisäolosuhteisiin ja erityisesti rakennusten ylilämpenemiseen?
Ylilämpeneminen on jo tällä hetkellä todellinen ogelma ja se tulee pahenemaan tulevaisuudessa ilmastonmuutoksen myötä. Ilmastonmuutoksesta aiheutuvat pitkät hellejaksot vaikuttavat kaikkiin ihmisiin, mutta erityisen haavoittuvassa asemassa ovat iäkkäät ja pitkäaikaissairaat ihmiset. Tutkimuksen mukaan vuonna 2018 useamman viikon pituinen helleaalto aiheutti Suomessa 417 ennenaikaista kuolemaa ja 704 sairaalahoitojaksoa. Samassa tutkimuksessa arvioitiin, että jäähdytyksellä oltaisiin voitu ehkäistä 55 % kuolleisuudesta ja 95 % sairaalahoitojaksoista.
Sisäolosuhteista ja ylilämpenemisestä puhuttaessa talotekniikka on avainroolissa. Ylilämpenemistä voidaan tiettyyn pisteeseen asti hillitä passiivisilla keinoilla, kuten esimerkiksi ikkunoiden varjostuksilla tai auringonsuojakalvoilla ja sälekaihtimilla. Monesti nämä eivät kuitenkaan yksistään riitä ja erityisesti pitkien hellejaksojen aikana optimaalisten olosuhteiden ylläpito vaatii koneellista jäähdytystä. Ilmastonmuutoksen myötä pitkät hellejaksot tulevat myös lisääntymään. Toivoisimmekin, että jäähdytys alettaisiin nähdä enemmän välttämättömyytenä kuin luksuksena.