Vuosi 2023 lähenee loppua ja nyt on hyvä katsoa taaksepäin ja muistella, mitä vuodesta 2023 jäi talotekniikan osalta mieleen. Olemme nostaneet tähän artikkeliin kolme asiaa, jotka ovat muuttaneet lvi- ja sähkötekniikan suunnittelua ja toteutusta kuluvan vuoden aikana.
Uusi rakentamislaki
Vuoden merkittävin uudistus oli varmasti maaliskuussa eduskunnassa hyväksytty uusi rakentamislaki, joka astuu voimaan vuoden 2025 alusta. Uudistuksen lähtökohtana ovat olleet ilmastonmuutoksen torjuminen, digitalisaation edistäminen sekä rakentamisen laadun parantaminen. Uuden lain myötä muun muassa tietomallinnuksen käyttö tulee pakolliseksi rakennusten suunnittelussa. Lisäksi uutena asiana suunnittelussa tulee ottaa huomioon käytettävien tuotteiden ja ratkaisujen hiilijalanjälki.
Vaikka laki virallisesti astuu voimaan vuoden 2025 alusta, ovat sen vaikutukset näkyneet jo kuluneen vuoden aikana. Erityisesti tietomallinnuksen käyttö suunnittelussa on yleistynyt. Useampi meidänkin asiakkaamme on lähtenyt hyödyntämään tietomallinnusta hankkeissaan ja valmistautumaan näin ennakkoon uuden lain vaatimuksiin.
Uudistunut sähköstandardisarja SFS6000
Vuoden 2022 puolella uudistunut SFS600 eli pienjännitesähköasennusten standardisarja astui voimaan vuoden alusta, kun TUKES lisäsi sen S10-luetteloonsa. Kohteissa, joiden rakennustyöt on aloitettu tämän jälkeen, tulee noudattaa uuden standardisarjan vaatimuksia. Standardisarjassa on käytännössä määritelty, miten sähköasennukset tulee suunnitella ja toteuttaa niin, että ne ovat turvallisia sekä täyttävät viranomaisen määräykset.
Standardisarjan uudistuksessa tehtiin tarkennuksia muun muassa paloturvallisuuteen sekä aurinkosähköjärjestelmiin. Näkyvimpinä uudistuksina liesivahdit ovat vastedes pakollisia uusiin liesiin ja liesitasoihin seniori- ja palveluasumisessa sekä erityisryhmien asunnoissa. Lisäksi standardin mukaan tiloissa, joissa oleskelee paljon ihmisiä ja poistuminen voi olla hidasta, tulee käyttää halogeenivapaita kaapeleita. Tällaisia tiloja ovat esimerkiksi koulut, päiväkodit, hoitolaitokset ja kauppakeskukset. Käytännössä tämä tarkoittaa, että perinteisen MMJ-kaapelin tilalla tulee käyttää halogeenivapaata MMJ-HF-merkinnällä varustettua kaapelia.
Sisäilmayhdistyksen julkaisema ohje Sisäilmastoluokituksen lämpöolosuhteiden laskennalliset tarkastelut
Sisäilmastoluokituksen arvoja vaaditaan yhä useammin käytettäväksi rakennusten sisäolosuhteiden mitoituksen pohjana. Erityisesti sisäilmastoluokituksen luokissa S1 ja S2 on tarkat lämpötilan raja-arvot, joissa tulee pysyä. Suunnitteluvaiheessa on kuitenkin ollut vaihtelevia käytäntöjä, millä lähtöarvoilla ja säädatalla näiden vaatimusten toteutuminen osoitetaan. Esimerkiksi yleisesti mitoituskäytössä oleva ilmatieteenlaitoksen testivuosi TRY2012 ei juurikaan sisällä hellepäiviä. Tästä takia sen pohjalta mitoitetut lämpötilat ovat todellisuudessa nousseet pidempien hellejaksojen aikana huomattavasti suunniteltua korkeammaksi.
Mitoituskäytäntöjen yhtenäistämiseksi Sisäilmastoyhdistys julkaisi vuoden 2023 keväällä ohjeen lämpöolosuhteiden laskennalliseen tarkasteluun. Merkittävänä asiana uudessa ohjeessa määritettiin mitoitusvuodet, joiden säädatan perusteella lämpötilarajojen täyttyminen kesän aikana osoitetaan. Käytettäviksi vuosiksi valikoitui vuodet 2007 ja 2018, jolloin kesät olivat poikkeuksellisen kuumia. Käytännössä tämä voi vaatia enemmän koneellista jäähdytystä, mutta varmistaa, että lämpötilaolosuhteet pysyvät raja-arvojen sisällä kaikissa tilanteissa.
