Rakennustapaselostuksissa, järjestelmäkuvauksissa sekä tarjouspyynnöissä tulee tänä päivänä vastaan monenmoisia vaatimuksia lvi-suunnitteluun ja lvi-tekniikan toteutukseen liittyen. Monesti vaatimuksissa viitataan erillisiin lakiteksteihin tai ohjeisiin, jotka eivät kuitenkaan aina ole enää ajankohtaisia. Esimerkiksi ilmanvaihdon mitoittamisessa näkyy edelleen viittauksia Rakentamismääräyskokoelman osaan D2, vaikka sen kumoamisesta alkaa olla 6 vuotta aikaa.
Tässä artikkelissa käymme läpi, mikä lainsäädäntö ja ohjeistus tänä päivänä ohjaa lvi-järjestelmien suunnittelua ja toteutusta. Jokaista lakitekstiä ja ohjetta emme ala esittelemään, mutta olemme pyrkineet valitsemaan näistä mielestämme tärkeimmät ja eniten käytössä olevat. Näihin viittamalla varmistaa, että lvi-järjestelmien suunnittelu ja toteutus tehdään viimeisimpien määräysten ja ohjeiden mukaan. Artikkelissa olevat oppaat koskevat pääosin uudisrakentamista, mutta niitä voidaan hyödyntää myös korjausrakentamisessa soveltuvin osin.
Tekstiä lukiessa on hyvä pitää mielessä, että eduskunta on alkuvuodesta 2023 hyväksynyt uuden Rakentamislain ja se astuu voimaan 1.1.2025. Myös rakentamislakia täydentävät Ympäristöministeriön asetukset ovat tällä hetkellä valmistelussa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että koko artikkeli vanhenisi samalla päivämäärällä, vaan että artikkelissa mainittujen asetuksien ja ohjeiden sisältö voi päivittyä vastaamaan uutta lainsäädäntöä.
Maankäyttö- ja rakennuslaki sekä Ympäristöministeriön asetukset
Ylimmällä tasolla lvi-suunnittelua ohjaavat maankäyttö- ja rakennuslaki sekä Ympäristöministeriön asetukset. Kokonaisuutena ne muodostavat lainsäädännön asettamat vaatimukset rakennusten lvi-tekniikalle.
Maankäyttö- ja rakennuslaissa määritellään rakentamista koskevat yleiset edellytykset, olennaiset tekniset vaatimukset sekä rakentamisen lupamenettely ja viranomaisvalvonta. Tarkemmat rakentamista koskevat säännökset ja ohjeet on koottu Suomen rakentamismääräyskokoelmaan, joka koostuu pääosin Ympäristöministeriön antamista asetuksista sekä ohjeista. Kolme keskeisintä asetusta lvi-suunnittelun näkökulmasta ovat:
- 1009/2017 Ympäristöministeriön asetus uuden rakennuksen sisäilmastosta ja ilmanvaihdosta
- 1047/2017 Ympäristöministeriön asetus rakennusten vesi- ja viemärilaitteistoista
- 1010/2017 Ympäristöministeriön asetus uuden rakennuksen energiatehokkuudesta
Rakentamismääräyskokoelma uudistettiin vuosina 2013–2017 ja uudet asetukset otettiin käyttöön vuoden 2018 alusta alkaen. Yhtenä uudistamishankkeen tavoitteista oli eriyttää entistä selvemmin määräykset ohjeista. Tämän vuoksi nykyiset Ympäristöministeriön asetukset eivät enää sisällä käytännön ohjeita määräyksien toteuttamiseen, kuten kumotut rakentamismääräyskokoelman osat sisälsivät. Tätä vajetta paikkaamaan muodostui Talotekniikkainfo.
Talotekniikkainfo
Talotekniikkainfo on käytännössä vastine kumottujen rakentamismääräyskokoelman osien sisältämille ohjeille. Talotekniikkainfo sisältää oppaita, joiden pohjalta tehty suunnitelma täyttää nykyisten rakentamismääräysten vaatimukset. Talotekniikkainfoa ei kuitenkaan ole laadittu täysin puhtaalta pöydältä. Sen oppaat sisältävät myös rakentamismääräyskokoelman kumotuista osista ne opastavat ja selittävät ohjeet, jotka on edelleen katsottu ajankohtaisiksi käytännön suunnittelussa ja rakentamisessa.
Talotekniikkainfolla ei ole lainsäädännössä määriteltyä virallista asemaa, mutta käytännössä viranomaiset tulkitsevat määräysten täyttymistä Talotekniikkainfon ohjeiden perusteella. Talotekniikkainfon ohjeet eivät myöskään ole ainoa tapa täyttää määräykset, mutta vaihtoehtoisten ratkaisujen käyttö voi edellyttää usein tarkempia selvityksiä. Jos lainsäädännön lisäksi pitäisi muistaa yksi lvi-tekniikan opas, niin se olisi talotekniikkainfo.
Talotekniikkainfon oppaat tehtiin alun perin avoimena hankkeena vuosina 2016–2018. Nykyisin oppaiden päivityksestä vastaa sisäympäristöryhmä. Sisäympäristöryhmä on Talotekninen teollisuus ja kauppa ry:n piirissä toimiva ryhmä, jonka toimintaan osallistuu henkilöitä viranomaistahoilta, oppilaitoksista, alan etujärjestöistä ja yrityksistä.
FINVAC IV-suunnittelun oppaat
FINVAC:n laatimat IV-suunnittelun oppaat sisältävät ohjeet eri rakennusten tilojen ilmamäärien mitoitukseen. Oppaissa on käytännössä määritelty ilmanvaihdon taso, jolla saavutetaan rakentamismääräysten asettamat vaatimukset. Vastaavasti kuin Talotekniikkainfolla, niin näilläkään oppailla ei ole laissa määriteltyä asemaa, mutta käytännössä viranomaiset tulkitsevat määräysten täyttymistä näiden mukaan.
Oppaat on laadittu erikseen asuinrakennuksille sekä muille rakennustyypeille:
Kuten Talotekniikkainfon, niin myös näiden oppaiden historia juontaa juurensa rakentamismääräyskokoelman uudistukseen. Ennen uudistusta vastaavat ohjeet löytyivät nykyään kumotusta Rakentamismääräyskokoelman osasta D2. D2 toimi myös uusien oppaiden pohjana yhdessä Suomen LVI-liiton vuonna 2014 laatiman D2-uusintatarveselvityksen kanssa. Tämän lisäksi oppaiden pohjaksi kerättiin kokemukseen perustuvaa tietoa ilmanvaihdon mitoituksesta ja riittävyydestä ilmanvaihdon asiantuntijoilta nettikyselyiden, asiantuntijahaastattelujen sekä työpajojen avulla. Oppaiden laatimisesta vastasi FINVAC eli suomalaisten lvi-alan yhdistysten yhteistyöelin.
TopTen-kortit
TopTen-kortit sisältävät rakennusvalvontojen yhteisesti noudattamia ohjeita sekä tulkintoja rakentamiseen liittyvästä lainsäädännöstä. Lvi-tekniikan osalta TopTen-kortiston merkitys ei ole omana tietolähteenä kuitenkaan kovin suuri, koska samat asiat päivitetään useimmiten myös Talotekniikkainfon ohjeisiin.
Alunperin TopTen-ryhmittymään kuuluivat 10 suurimman kaupungin rakennusvalvonnat, mistä myös ryhmän nimi on peräisin. Ryhmän tavoitteena oli yhtenäistää käytäntöjä, joilla rakentamiseen liittyvää lainsäädäntöä tulkitaan viranomaistasolla. Ensimmäinen TopTen-kortti julkaistiin vuonna 2017. Nykyisin kortit ovat myös laajemmassa käytössä ja vuoden 2022 lopussa korttien tulkintaohjeita ilmoitti hyödyntävänsä yhteensä 35 kuntaa.
LVI-kortisto ja Tate-RYL
LVI-kortisto sekä Tate-RYL eli talotekniikan rakentamisen yleiset laatuvaatimukset ovat Rakennustiedon julkaisuja. Ne sisältävät yleisesti käytössä olevia oppaita ja ohjeita, miten LVI-järjestelmät toteutetaan hyvän rakennustavan mukaisesti. Näissä oppaissa mennään yleensä enemmän detaljitasolle kuin esimerkiksi Talotekniikkainfon oppaissa ja ne soveltuvat suunnittelijoiden lisäksi myös urakoitsijoille. Suunnittelussa näitä julkaisuja hyödynnetään pääosin detaljien suunnittelussa sekä työselostuksissa.
LVI-kortiston historia ulottuu 1940-luvulle, jolloin Alvar Aallon johdolla laadittiin ensimmäiset rakennussuunittelua koskevat RT-kortit. Kortisto laajeni LVI-tekniikan puolelle vuonna 1986, kun ensimmäinen LVI-kortisto julkaistiin. LVI-kortistoa on siitä lähtien ylläpidetty ja täydennetty tähän päivään asti. Ensimmäinen Tate-RYL puolestaan julkaistiin vuonna 2002. Vuonna 2021 Tate-RYL koki suuremman uudistukseen ja jatkossa se julkaistaan ainoastaan jatkuvasti päivittyvänä sähköisenä versiona eikä vuosilukua enää käytetä nimen yhteydessä.
Kaukolämpö K1
Rakennusten kaukolämmitys, määräykset ja ohjeet. Julkaisu K1 – tuttavallisemmin pelkkä K1 – on Energiateollisuuden julkaisema opas kaukolämpölaitteiden mitoitukseen, toteutukseen ja ylläpitoon. Käytännössä kaikki kaukolämpötoimittajat edellyttävät liittymissopimuksessaan, että asiakas noudattaa oppaassa annettuja ohjeita ja määräyksiä.
Kirjoitushetkellä uusin K1 julkaisu on vuodelta 2021. Tässä julkaisussa merkittävä muutos oli kaukolämmön menoveden mitoituslämpötilan laskeminen 115 °C:sta 90 °C:een. Tämä mahdollistaa tulevaisuudessa koko kaukolämpöverkon lämpötilan laskemisen ja sitä kautta energiatehokkuuden parantamisen. Lisäksi muutos helpottaa erilaisten hukkalämpöjen hyödyntämistä kaukolämpöverkossa.
Sisäilmastoluokitus
Sisäilmastoluokitus on sisäilmayhdistyksen laatima opas, joka antaa rakennuksen sisäilmastolle tavoite- ja suunnitteluarvot sekä ohjeet näihin pääsemiseksi. Sisäilmastoluokituksessa on määritetty kolme laatuluokkaa, jotka ovat vaativimmasta alkaen: S1 (Yksilöllinen sisäilmasto), S2 (Hyvä sisäilmasto) ja S3 (Tyydyttävä sisäilmasto). Sisäilmastoluokituksen käyttö ei ole pakollista, mutta otimme sen listaan mukaan, koska nykyään yhä useammin tilaajat vaativat tietyn laatuluokan täyttämistä.
Jokaisella Sisäilmastoluokituksen laatuluokalla on omat raja-arvot mm. sisälämpötilan, kosteuden, epäpuhtauksien ja valaistuksen osalta. Laatuluokista S3 vastaa käytännössä lainsäädännön asettamaa minimitasoa. Tämän vuoksi sisäilmastoluokitukseen viitatessa käytetään useimmiten vaatimuksena luokkia S1 tai S2. Laatuluokkia voidaan käyttää myös ristiin ja valita eri suureiden raja-arvoja eri luokista. Käytännössä S1 ja S2 luokat näkyvät LVI-tekniikassa suurempina ilmamäärinä sekä laatuluokkien lämpötilarajat vaativat myös usein koneellista jäähdytystä.
Sisäilmayhdistys ry on vuonna 1990 perustettu voittoa tavoittelematon aatteellinen yhdistys, jonka tarkoitus on edistää rakennusten terveelliseen ja viihtyisään sisäilmastoon tähtäävää työtä. Ensimmäinen sisäilmastoluokitus ilmestyi vuonna 1995 nimellä Sisäilmaston, rakennustöiden ja pintamateriaalien luokitus. Uusin ja nykyisin käytössä oleva Sisäilmastoluokituksen versio on vuodelta 2018.
