5 vinkkiä tehokkaaseen LVI-suunnitteluun

Olemme vuosien varrella toteuttaneet lukuisia onnistuneita LVI-hankkeita. Pitkän kokemuksemme pohjalta olemme kuitenkin huomanneet, miten LVI-suunnittelu voi mennä helposti pieleen, jos hankkeen kulkua ja toteutusta ei ole suunniteltu tarpeeksi tarkkaan. Tehokkuuden vähentyessä myös LVI-suunnittelun hinta tulee helposti nousemaan. Tästä inspiroituneena halusimmekin koostaa sinulle viisi eri kohtaa, jotka takaavat kustannustehokkaan projektin kulun aina suunnittelusta lopulliseen toteutukseen saakka. Samat lainalaisuudet pätevät myös muiden alojen suunnitteluprojekteihin – kaikissa suunnitteluhankkeissa tehokkuutta voidaan kasvattaa nostamalla keskiöön kokonaisvaltainen suunnittelu ja projektinhallinta sekä sujuva kommunikointi ja kattava pohjatyö.

1. Lähtötiedot kuntoon

LVI-suunnittelu tulisi aloittaa aina tarkalla lähtötietojen kasaamisella, sillä puutteelliset alkutiedot vaikuttavat helposti koko projektin kulkuun. Tärkeimpinä lähtötietoina lvi-suunnittelun osalta ovat suunnittelukohteen viimeisimmät pohjakuvat sekä kaikki tiedot kohteeseen jo ennalta valituista teknisistä ratkaisuista, kuten esimerkiksi lämmitysmuodosta. Vastaavasti on tärkeää myös sopia mitkä asiat jäävät lvi-suunnittelijan päätettäväksi ja millä painotuksilla näitä päätöksiä tehdään – onko tärkeintä hankintahinta, elinkaarikustannukset, energiatehokkuus vai mahdollisesti jokin muu?

Yleensä paras lopputulos saadaan aikaan, kun lvi-suunnittelija otetaan hankkeeseen mukaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Tällöin jo lähtötietojen määrittelyssä voidaan hyödyntää lvi-suunnittelijan osaamista ja valita esimerkiksi kustannustehokkain lämmitys- tai jäähdytysjärjestelmä arvauksen sijasta hyödyntämällä energia- ja olosuhdesimulointeja. Ja kun tekniikka on selvillä jo alkuvaiheessa, voidaan tilan tarpeet optimoida ja ylimääräisen teknisen tilan sijaan rakentaa esimerkiksi tuottavampia huoneneliöitä. Vastaavasti myös putkistojen vaatimat tilantarpeet voidaan katsoa alkuvaiheessa yhteistyössä arkkitehdin kanssa, jolloin vältytään yllättäviltä koteloinneilta huonetiloissa.

Huolellisesta alkuvaiheen suunnittelusta huolimatta monesti myös suunnittelun aikana lähtötietoihin tulee muutoksia sekä tarkennuksia, ja esimerkiksi huonejärjestys tai rakenteet voivat vaihtua kesken kaiken. Tällöin on erityisen tärkeää informoida lvi-suunnittelijaa heti muutoksista, jolloin vältytään vanhoilla tiedoilla suunnittelulta ja sitä kautta turhilta lisätöiltä. Erinomainen keino tiedon jakamiseen tällaisissa tapauksissa on projektipankki.

2. Projektipankki pitää kaiken tarvittavan tallessa

Jotta lähtötietojen sekä muun projektin aikana syntyvän materiaalin käsittely ja jakaminen olisi mahdollisimman helppoa, kannattaa käyttöön ottaa projektipankki. Projektipankkiin voidaan tallentaa lähtötietojen lisäksi kaikki projektin aikana muodostuvat dokumentit suunnittelusta valmistumiseen saakka. Näin ollen kaikki tarvittava dokumentaatio on sekä koko suunnittelu- että myös urakointitiimin saatavilla ajasta ja paikasta riippumatta. Tällä varmistetaan, että kaikilla on käytössä uusimmat lähtötiedot sekä muiden alojen suunnitelmat eivätkä suunnittelijat suunnittele vanhojen tietojen pohjalta, tai ettei pahimmassa tapauksessa työmaalla rakenneta vanhoilla suunnitelmilla.

Projektipankkikäyttöön on saatavilla kyseiseen tarkoitukseen tehtyjä palveluita kuten esim. SokoPro tai BEM. Toteutukseltaan projektipankki voi kuitenkin olla oikeastaan mikä tahansa pilvipalvelu, jossa on tarpeeksi tallennustilaa. Esimerkiksi pienemmissä hankkeissa voi olla kustannustehokkaampaa käyttää jo olemassa olevaa verkkopalvelua kuten Google Drive tai Dropbox -pilvipalveluita.

Tavoitteena reaaliaikainen tiedonjako

Jotta projektipankista saadaan kaikki hyöty irti, niin sen käytölle on tärkeää sopia myös yhteiset pelisäännöt. Tärkeimpänä näistä on sopia mitä projektipankkiin lisätään, missä vaiheessa ja mihin kansioon. Tällä varmistetaan, että osapuolet voivat luottaa projektipankista löytyvän materiaalin olevan aina ajan tasalla.

Pienissä ja lyhytkestoisissa projekteissa voi riittää, että suunnitelmat lisätään projektipankkiin vasta niiden valmistuttua, kun taas suuremmissa ja pidempään jatkuvissa projekteissa voidaan esimerkiksi sopia, että suunnittelijat lisäävät sen hetkiset versiot suunnitelmista projektipankkiin viikoittain. Merkittävät muutokset kuten esimerkiksi arkkitehdin pohjakuvien päivitykset tulisi lisätä projektipankkiin muiden suunnittelijoiden saataville välittömästi.

Projektipankeissa on usein automaatti-ilmoitukset uusista tiedostolisäyksistä, mutta tämän lisäksi hyvä käytäntö on ilmoittaa muille suunnittelijoille lyhyt kuvaus tehdyistä muutoksista. Näin varmistetaan, että muutokset siirtyvät myös muihin suunnitelmiin. Esimerkiksi arkkitehdin pohjakuviin tekemät väliovien kokomuutokset eivät vaikuta lvi-suunnitelmiin, kun taas vessan siirtäminen tai muokkaus muuttaa myös lvi-suunnitelmia. Ja vastaavasti iv-suunnitelmissa kanavien reittimuutokset eivät vaikuta sähkösuunnitelmiin, mutta sähköä tarvitsevan huippuimurin lisäys puolestaan vaikuttaa.

3. Tietomallinnus säästää työmaan aikaa

Monesti suurimpia murheita työmaalla aiheuttaa se, kun tekniikka ei käytännössä mahdukaan suunnitellulle paikalle. Monet tällaisista tapauksista voidaan kuitenkin välttää jo suunnittelupöydällä tietomallinnuksen avulla.

Tietomallinnuksen avulla tilan hahmottaminen helpottuu

Käytännössä tietomallinnus tarkoittaa 3D-suunnittelua, jonka puitteissa kohde suunnitellaan perinteisen paperille tehdyn kaksiulotteisen suunnitelman sijasta tilaa paremmin havainnollistavana 3D-mallina.

Tietomallit auttavat muita suunnittelijoita sekä rakentajia hahmottamaan LVI-tekniikan tilantarpeet perinteisiä leikkauskuvia huomattavasti paremmin – esimerkiksi lvi-suunnittelija pystyy vertaamaan rakennesuunnittelun ja lvi-suunnittelun malleja keskenään sekä löytämään mahdolliset putkien törmäykset rakenteisiin jo suunnittelupöydällä ja etsimään näille vaihtoehtoiset reitit. Vastaavasti myös urakoitsijat näkevät tietomallinnuksen avulla mm. putkien asennusjärjestyksen sekä asennuskorkeuden. Lisäksi tietomallinnus mahdollistaa esimerkiksi betonitaloissa putkiston vaatimien reikien tekemisen valmiiksi jo tehtaalla.

Tietomallinnus ei kuitenkaan ole automaattisesti autuaaksi tekevä asia ja pelkällä tietomallinnuksen kirjauksella LVI-suunnittelun tarjouspyyntöön ei vielä saada siitä kaikkea hyötyä irti. Tärkeää olisikin sopia kaikkien suunnittelijoiden kanssa mallinnuksessa käytettävä tarkkuustaso. Projektissa tulisi olla myös henkilö, joka nimetään tietomallikoordinaattoriksi.

Tietomallinnus on mahdollista myös pienissä projekteissa

Tyypillisesti tietomallinnusta on pidetty kannattavana vain suurissa ja kalliissa projekteissa, mutta todellisuudessa nykyaikaiset ohjelmistot osaavien suunnittelijoiden käsissä, mahdollistavat sen hyödyntämisen kustannustehokkaasti myös pienemmissä projekteissa. Myöskään koko rakennuskohdetta ei välttämättä tarvitse mallintaa, vaan kustannustehokkuutta voidaan myös lisätä mallintamalla pienempi osio kohteesta, kuten yksi kerros kerrostalosta, ja hyödyntää aikaansaatua suunnitelmaa muilla alueilla. Tietomallinnusta kannattaakin käyttää eritoten paikoissa, joissa on paljon tekniikkaa kuten teknisissä tiloissa ja käytävissä, jotta nähdään mihin putket sijoitetaan rajoitetussa tilassa.

4. Aikataulutus on kaiken a ja o

LVI-suunnittelun onnistumisen ja sujuvuuden kannalta olennaista on järkevä aikataulutus. Tämä ei kuitenkaan tarkoita ainoastaan sitä, että suunnittelijalle annetaan päivämäärä, jolloin suunnitelmien tulee olla valmiina. Tämän lisäksi myös tilaajan tulee miettiä, miten LVI-suunnittelu istuu projektin kokonaisuuteen. Esimerkiksi jos LVI-suunnittelulle on varattu 2 kuukautta aikaa, tulisi myös varmistaa, että suunnittelun aloitukseen mennessä arkkitehti on ehtinyt laatimaan omat pohjakuvansa sille tasolle, että LVI-suunnittelu voidaan aloittaa. Realistinen aikataulu vaatiikin usein monien suunnittelualojen yhteensovittamista, joten parhaaseen lopputulokseen päästään, kun aikataulu tarkennetaan yhdessä tilaajan sekä kaikkien suunnittelijoiden kanssa.

Tärkeä tekijä aikataulutuksen onnistumisen kannalta on ajoissa oleminen. Välillä LVI-suunnittelun tarpeeseen havahdutaan vasta siinä vaiheessa, kun maanrakennusurakoitsija on menossa tontille ja kyselee LVI-suunnitelmien perään. Toki tässäkin tapauksessa suunnitelmat saadaan laadittua, mutta kiireessä ei välttämättä löydetä parhaita ratkaisuja kyseiseen kohteeseen ja tavarantoimituksissakin voidaan joutua tyytymään siihen, mitä on nopealla toimituksella saatavissa. Ajoissa oleminen ei kuitenkaan tarkoita sitä, että suunnittelu tehtäisiin etukäteen ”varastoon”, vaan suunnittelu on aikataulutettu niin, että kaikki valmistuu juuri ajallaan. Käytännössä tämä näkyy niin, että LVI- ja muilla suunnittelijoilla on käytössään tarvittavat lähtötiedot kaikissa vaiheissa, suunnitteluun on varattu riittävä aika sekä projektin kokonaisaikataulu pitää paikkansa. Sujuva suunnitteluprosessi heijastuu myös toteutukseen, jolloin työmaalla aika voidaan käyttää asennukseen eikä virheellisten tai ristiriitaisten suunnitelmien selvittelyyn tai tavarantoimituksien odotteluun.

Edellä mainittujen lisäksi aikataulua laadittaessa syytä ottaa huomioon yleinen tilanne niin maailmalla kuin kotimaassa. Esimerkiksi tällä hetkellä pitkään jatkunut korona-tilanne yhdistettynä rakentamisen määrään tuo oman mausteensa soppaan ja erityisesti tavarantoimituksissa voi olla viivästyksiä normaaliin verrattuna. Myös rakennusvalvonnassa voi olla erityisesti keväisin kiirettä, mikä omalta osaltaan voi viivästyttää projektia.

5. Tehokkaat suunnittelukokoukset tehostavat työtä

Kustannustehokkuuden kannalta on tärkeää saada tapaamisia tehostettua mahdollisimman paljon. Siksi kokosimme myös muutamia vinkkejä, joiden avulla kokouksista saadaan entistä tehokkaampia:

  • Lähetä kutsut hyvissä ajoin. Näin varmistetaan, että oikeat henkilöt saadaan paikalle lyhyelläkin varoitusajalla. Hyvä tapa on sopia jo suunnittelukokouksen lopuksi seuraavien kokouksien ajankohdat.
  • Laadi kokoukseen agenda ja lähetä se osallistujille jo etukäteen tutustuttavaksi ja kommentoitavaksi. Suunnittelukokouksia varten tulisi aina olla agenda läpikäytävistä asioista, jotta osallistujat pystyvät valmistautumaan kokoukseen etukäteen. Samalla kokoukset pysyvät tehokkaina, eikä jälkeenpäin jää liikaa asioita selvitettäväksi.
  • Keskity päätöksiin, älä suunnitteluun. Kun kokouksessa käsiteltävät asiat ovat tiedossa ja niihin on valmistauduttu etukäteen, voidaan keskittyä keskustelemaan ratkaisuista ja valitsemaan niistä paras. Suunnittelukokouksissa, joissa kaikki osapuolet ovat paikalla, tulisi myös keskittyä käsittelemään sellaisia aiheita, jotka koskevat kaikkia. Hyvässä suunnittelukokouksessa kaikki osapuolet ovat kutakuinkin yhtä paljon äänessä.
  • Tee kokouksesta muistio ja lataa se palaverin päätteeksi kaikkien saataville projektipankkiin. Muistio on hyvä käydä seuraavassa palaverissa läpi ja katsoa, onko päätetyt asiat viety käytäntöön vai pyörivätkö samat asiat yhä muistiossa palaverista toiseen.

Asiantuntevaa LVI-suunnittelua kaiken kokoisiin kohteisiin

Kun tarvitset apua LVI-suunnittelussa, ota yhteyttä Insinööritoimisto Neulaseen. Asiantuntijamme voivat auttaa sinua niin isomman mittaluokan projekteissa, kuin myös pienemmissä hankkeissa. Ota siis yhteyttä ja kysy lisätietoa tai pyydä suoraan tarjousta!

Lue lisätietoa

Pyydä tarjous

Rakennamme uniikit LVI- ja sähkösuunnitelmat asiakaskohtaisesti ja aina aikataulussa ympäri Suomen – ota yhteyttä!

Pyydä tarjous

Insinööritoimisto Neulanen Oy

Kiviharjunlenkki 1B, 90220 Oulu
Y-tunnus: 3115649-7

Luotettava kumppani logo

Pauli Manninen

Yrittäjä, LVIA-suunnittelija
Energiatodistusten laatija, ylempi taso
pauli.manninen@neulanen.fi
044 250 8109

Antti Välitalo

Yrittäjä, LVIA-suunnittelija
antti.valitalo@neulanen.fi
040 5177 058

Seuraa meitä somessa
Copyright © 2022 Insinööritoimisto Neulanen Oy